Bangkok, kesäkuu 1982
Bangkokissa oli sekä kuumaa että kosteata, paidat kostuivat ulkona alta aikayksikön. Onneksi meitä oli vastassa vanhempien vakikuski Joe, jonka limusiinissa oli ilmastointilaitteisto. Joe oli paikallinen yrittäjä, joka oli hankkinut vähän paremman auton ja tarjosi ulkomaalaisille palveluitaan. Hän veikin meidät hyvin suitsait sukkelaan hotelliimme New World Imperialiin, joka oli meille todella hieno kokemus. Sen paikalla on nykyisin Plaza Athenee-hotelli, joten emme valitettavasti saa täältä linkkiä menneisyyteen. Erityisesti hotellin yleiset tilat olivat avarat ja henkilökunnan palvelualttius ennenkokematonta. Itse huone oli sitten vaatimattomampi, mutta olipa siellä vessassakin puhelin.
Matkan ainoa kuuluisuus kohdattiin hissimatkalla, kun siellä filmaava (tietäisikö kukaan filmiä?) Judy Dench matkasi jalka kipsissä. Me tietenkin olimme tyypillisiä suomalaisia, eikä saatu sanotuksi kuin päivää.
Kostean kuumasta ilmasta huolimatta tehtiin myös puolen päivän kuntoilu temppelialueilla, jotka poikkesivat aika lailla omista kirkoistamme. Selityksistä huolimatta emme oikein päässeet sisään buddhalaisuuteen eikä siitä paljoa mieleenkään jäänyt.
Jarin vanhemmat olivat antaneet paljon vinkkejä ajan kuluksi ja menemistä helpotti se, että meillä oli Joe käytössämme. heti alkuun piti mennä käymään Rajah'illa, joka oli vaatetusliike, jossa teetätettiin Jarille mittojen mukaan kaksi pukua. Sini oli hieman epäileväinen räätälintyöstä, joten hän hankki vain muutaman kankaan. Ja tosiaan osoittautui, että siellä oli leikkaustyyli todella vanhanaikainen eikä puvuista niin erikoisia tullut. Varsinkin kun Suomessa ehdottomasti muodista jääneet suuret kaulukset eivät tilauksesta huolimatta pienentyneet.
Teimme myös matkan joella omalla veneellä. Mielenkiintoisinta oli nähdä ihmisiä elämässä tässä ympäristössä, vaikka matkan varrelle oli ripoteltu myös turistikohteita käärmeineen ja krokotiileineen. Jälkeenpäin harmitti, ettei tullut ostettua mitään niistä monista pienistä veneistä, joissa oli kaikkea syötävää tarjolla.
Bangkokissa oli todella paljon iltaelämää, johon myös tutustuttiin. Joe kieltäytyi viemästä meitä Pat Pongille, joka on ehkä Bangkokin kuuluisin ilokatu. Mutta Sini ehdottomasti halusi nähdä sen, joten Joe päästettiin kotia. Lyhyellä kadunpätkällä taisi olla melkein satakunta baaria, joissa musiikki raikui ja tanssi soi. Onneksi tytöillä oli sentään bikinit yleensä päällä, joten niissä pystyi käymään. Ilmeisesti siellä ei usein käynyt vaaleita naisia, sillä baareissa Sini sai paikallisilta innostuneemman vastaanoton kuin Jari.
Ruokailupuolesta olimme kuullet paljon etukäteen, mutta sen suhteen kävi hieman nolommin. Menimme ensimmäisenä iltana meille suositeltuun ulkoilmaravintolaan. Ravintola koostui monista ylellisesti rakennetuista "majoista" altaiden ympäröimänä ja kaikki ruoka oli vielä tilaushetkellä elävänä. Valitettavasti olimme ottaneet myös Joen mukaan seurueeseen, sillä hän aiheutti pienoisen ongelman.; Kun Jari selvitteli, mitä erilaisia ruokia ruokalistalla on ja niiden hintoja (esimerkiksi katkaravut myytiin kilohinnalla), emme tietenkään ymmärtäneet, mitä Joe jutteli tarjoilijan kanssa thaiksi. Koska emme olleet vielä täysin toipuneet lennon jälkeen, päätimme ottaa vain hieman keittoa ja kevyesti katkarapua.
Siinä sitten jonkin aikaa tilauksen jälkeen Jari kertoi Joelle, että emme vielä ole toipuneet ja meillä ei itse asiassa ole juurikaan nälkä. Kauhistuneena Joe sanoi, että olikohan tässä jokin väärinymmärrys, koska hän oli tilannut sen mukaan, mitä minä olin kysynyt. Niinpä sieltä oli tulossa kilo katkarapuja, kalaa ja muutamia erilaisia nuudeleita!!! Vaikka yritimmekin perua tilauksen, oli kalat ja äyriäiset jo ehditty laittaa työn alle ja meille tuli todella paljon syötävää. Myöskään kokemattomuuttamme emme osanneet olla tiukkana ja niin holahti neljännes koko viikon budjetista siihen ruokapöytään ja loppuviikon ruokailu usein kuitattiin hotellihuoneessa itse tehdyillä voileivillä. Toki hyvä nekin olivat, mutta...
Tässä lopuksi joitain matkailukuvia Bangkokista, jotka on skannattu silloisista lähettämättömistä postikorteista.
Kuva: /
← Takaisin tämän matkan aloitusivulle