Taormina, Sisilia touko-kesäkuu 1983
Jarin opiskelut olivat loppusuoralla ja päätettiinkin nyt lähteä Sinin ehdotuksesta toukokuussa juhlimaan valmistumista Sisilian Taorminaan. Hotelliksi valikoitui Ariston, jonne johtava tie tuntui koko ajan vain kapenevan, mutta lopulta tien päätyttyä pysähdyttiin hotellin eteen. Siinä sisään mennessä ei tajuttu, kuinka erilainen ja ihana ympäristö hotellin takaosasta löytyikään. Hotellin sivulla pyörivä video ei ole hassumpi (1/2026).
Hotelli oli vuorenrinteellä keskustan ulkolaidalla, josta näki hienosti merelle. Hotellin puutarhassa kasvoi paljon kasveja ja siellä oli sokkelomaisia käytäviä ja ihania nurkkauksia pöytineen. Lisäksi lähellä oli antiikinajan roomalainen amfiteatteri, joka oli säilyneet suhteellisen hyvin ja oli vaikuttava ainutlaatuisen sijaintinsa ja näköalansa vuoksi.
Puutarhan polkuja oli ihana kävellä mihin vuorokauden aikaan tahansa ja voi kuvitella, miten lapsena olisi keksinyt vaikka mitä tekemistä.
Koska hotellin vastaanoton luo ei mahtunut kuin tuomaan/viemään asiakkaita, puutarha lopulta johti hotellin melkein salatulle parkkipaikalle. Aivan loistava valinta, kymmenen pistettä. Se oli aika lailla alempana kuin hotelli, mutta myös yhteydessä kaupungin keskustaan toista kautta.
Hotellihuone oli pienenkokoinen eikä siellä ollut keittomahdollisuutta. Matkaan kuului hyväntasoinen puolihoito, ja ravintolassa edellytettiin asiakkaan joka kerta tulevan ensi kerralla valitsemaansa pöytään. Syytä ei saatu selville, eikä kysytty. Voi olla, että asiakkaiden viinipullovaraston ylläpito oli näin helpompaa.
Meidän pöytäseuranamme oli iäkkäämpi pariskunta Savonlinnan seudulta. Siinä esittäydyttyämme Jarin valmistuminen tuli tietysti puheeksi. Herrasmiehenä uusi tuttumme kysyi, että onko lisensiaatinopinnot sitten vuorossa. Jaria vieläkin hävettää nokkava toteamus, että "taitaa 21 vuoden koulutus jo riittää". Eihän siinä mennyt kuin 13 vuotta karonkkaan.
Sisialiassa ei ollut sikajuhlaa, mutta kyllä sielläkin osattiin turisteja juottaa. Tosin koko illan kuultiin ihanaa sisilialaista niin kansanmusiikkia kuin elokuvista tuttua modernimpaa soittoa. Myös leikkimielistä letkajenkan tapaista me suunkostukkeen tarpeen lisäämiseksi leikittiin.
Jälkeenpäin meitä suunnattomasti harmitti, ettei kukaan osannut kertoa Kummisedän sisilialaisen kuvauskohteen olleen melko lähellä Taorminaa.
Amfiteatteri oli oikea elämys. Sinne mahtui aikoinaan jopa 10 000 katsojaa ja alunperin kreikkalaiset rakensivat sen reilut 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ja roomalaiset 'päivittivät' omiin tarkoituksiinsa 500 vuotta myöhemmin.
Valitettavasti emme saaneet kuvattua katsomoa, mutta teatterista kiinnostunut lukija varmaan löytää wiki tai muun sivun. Ilmankos rauniot ovat Taorminan ja Sisilian tunnetuin antiikin aikainen nähtävyys.
Ympäristö yllytti Jarin esittämään (osan) Kirsi Kunnaksen runoa Tunteellinen siili
Euroopan aktiivisimpaan tulivuoreen päästiin tutkimaan ihan läheltä, vaikka sen muutaman kerran kahden viikon matkamme aikana näimme purkautuvan. Taorminasta köröteltiin jonkin aikaakin vähän erikoisilla busseilla ja lopulta noustuamme jonkin aikaa vuoren lakea kohti, pääsimme myös astelemaan hyvinkin kuumaisemaa muistuttavassa maastossa. Turisteja oli ajateltu, sillä saatiin kuumuutta kestävät saappaat jalkaamme.
Oppaat valvoivat tarkkaan menoamme, emmekä tosiaan saaneet itse lähteä vapaasti kuljeskelemaan.
Tutustumispäivänä tulivuori oli (onneksi) rauhallinen, mutta matkalla näimme myös ihan tuoretta laavavirtaa. Siinä kyllä sai miettiä, että aikamoisen uhan alla siellä eletään.
Teimme myös laivamatkan Vulcanille, ei vaan Vulcanon saarelle Sisilian pohjoispuolella. Sinne matkattiin lautalla Messinan satamasta, ja nähtiin myös horisontissa elokuvista kuulu Strombolin saari. Saari on tunnettu tuliperäisen maaperän lämmittämistä rikintuoksuisita altaista. Tosiseikka, joka hieman vähensi kylpemisintoa. Ostettiin paikan päältä laavasta tehdyt espressokupit, joita sitten on ehkä kerran kaksi käytetty 40 vuoden aikana.
