Playa de Las Américas, Espanja marras/joulukuu 1991
Meillä oli tarkoitus lähteä yhdessä Sannin kanssa Teneriffalle, jossa he olivat Tenhon kanssa edellisenä vuonna käyneet. Sannin terveyden takia hän joutui perumaan matkansa, joten suunnattiin kahden Playa de Las Américasiin ja siellä Yucca Parkin apartementoshotelli Adejessa odotti meitä.
Teneriffa oli meille uusi tuttavuus ja hotelli osoittautui oikein mukavaksi ja rauhalliseksi majapaikaksi kahden viikon lomallemme. Kämppä oli paritalon ylempi huoneisto, joka oli aivan äskettäin rakennettu ja kaikki oli ehdottomasti kunnossa. Talot oli kätevästi sijoitettu uima-altaan ympärille.
Adejen kylä/kaupunki oli muutaman kilometrin päässä Américasista ja iloksemme kävelyreitti pääpaikalle oli hyvä ja turvallinen. Ja kyllä me sitä käytettiin ahkerasti.
Hotellimme Yucca Park ei ollut meren rannalla, mutta siinä oli vain yksi kortteli välissä. Rantatie oli vielä kehitysvaiheessa, että sitå pitkin ei päästy Américasiin, vaan piti kävellä hieman ylempää reittiä.
Päätettiin lähteä mainostetulle sukellusvenereissulle ja läheisestä satamakaupungista löytyikin keltainen sukellusvene. Kuten Sinin kuvasta näkyy se osoittautuikin suomalaiseksi, tai kyllä me se tiedettiin ennalta.
Pakko se on myöntää, että vesille lähteminen pani aika lailla polvet tutisemaan, mutta hyvinhän siinä kävi. Silti myös syvyyden maisemien ihailun ohessa ei päässyt irti toiveesta, että kaikki menisi hyvin.
Todella hyvin nähtiin kaloja ja vesikasveja, vaikka kameraan ei upeita kuvia saatukaan. Sukellusvene kävi myös muutaman haaksirikkoutuneen aluksen jäännösten luona
Käytiin myös huoneistoesittelyssä, josta ei sen enempää, mutta saatiin 'palkintona' auto päiväksi.
Ensimmäisenä pysähdyspaikkana oli papukaijatila, jossa riitti värikkäitä papukaijoja. Toisin kuin Américasin baareissa, ne eivät puhuneet suomea.
Sitten me, valitettavasti, päätimme myös kokeilla kamelipuistoa. Jo 80-luvulla tajusimme, että eläimet enemmän kuin todennäköisesti kärsivät näissä tilanteissa ja olemme päättäneet kokonaan välttää jatkossa vastaavat tilanteet.
Päätettiin sitten mennä myös saaren keskelle eli tulivuori Teiden rinteelle niin korkealle kuin pääsisi.
Lähdimme Santa Cruzista ja ajoimme Teiden huipun läheltä ja jatkoimme etelään Playa de las Américasiin. Tiet olivat yllättävän hyvät eikä missään vaiheessa tullut minkäänlaista 'huh, huh' tunnetta.
Ei päästy ihan Teiden huipulle, mutta kuitenkin niin lähelle, että maisema paikoin oli täysin eloton muistuttaen kuumaisemaa.
Teneriffa oli uusi kokemus, mutta me emme siihen kuitenkaan syttyneet. Vaikka hotellimme saa kiitettävän arvosanan ja luonto oli kokemisen arvoinen, jokin kuitenkin jätti vain tyydyttävän kokonaistunteen.
Liki kymmenen vuotta sitten päätimme, että Sisiliaan tullaan vasta eläkkeellä uudestaan, mutta Teneriffa on kyllä nyt nähty.
