Ihanaa, kanttarelleja, ihanaa
Tässä lyhyt kertomus kesäloman yhdestä mukavasta kokemuksesta, sienimetsästyksestä. Sää oli oikein suotuisa ja päätimme heinäkuun puolessa välissä yrittää etsiä ensimmäisiä kanttarelleja. Vaikka olikin ollut aina välillä sopivasti kosteaa, emme olleet kuitenkaan varmoja.
Yhtenä iltana samoillessamme Hanhijärven maastoissa, löysimmekin iloksemme ison kourallisen niitä ja saimme kesän ensimmäiset maistiaiset kanttarellisipulipaistoksesta. Koska ei oltu tosissaan varauduttu, sienet kannettiin varovasti kämmenkyydissä autoon.
Mutta sitten pari iltaa myöhemmin löysimme Lauritsalasta oikein muhevan kanttarellipaikan, mistä saimme parilla visiitillä pitkälti toista kiloa ihania sieniä. Ja se paikka tuntui olevan sellainen, ettei siellä välttämättä kukaan muu kuljekaan ja jo nyt odotetaan innolla ensi kesää, että saadaan jatkoa.
Ja olihan siellä metsässä myös muutamissa paikoissa kivasti mansikkaakin.
← Takaisin tämän matkan aloitusivulle