Miami Yhdysvallat, kesäkuu 1991
Hieno konferenssi kun oli takana Sirkku ja Pekka jatkoivat matkaansa ja me suuntasimme Länsi-Floridan kuuluun huvittelukeskukseen St. Petersburgiin.
Matka kulki Orlandosta Tampan kautta ja huomasimme matkan varrella Cypress Gardenin mainoksen. Paikka osoittautuikin laajaksi puistoalueeksi isomman järven rannalla. Toinen toistaaan komeammat puuasetelmat ja ruohokentät olivat todella vierailun arvoiset. Lisäksi järven rannalle oli rakennettu iso katsomo, sillä järvellä oli tapana järjestää veneshowtapahtumia akrobaattiesiintymisineen.
Yllättäen Cypress Gardenissa menikin enemmän aikaa, ja ostimme myös VHS-esittelykasetin, jota voisimme tutuille näyttää.
Aurinko paistoi ja meistä oli todella mukavaa tepastella hyvin hoidetulla alueella. Mietittiin, että olisipa Sanni ollut mukana.
Kun pääsimme St. Petersburgiin, kaikki aluksi näytti hyvältä. Ensimmäinen hotelliehdokas ei ihan natsannut. Kun kysyimme, onko alueella kuinka paljon diskoja, kertoivat pääkadulla olevan vaikka kuinka monta yökerhoa.
Olimme jo innostuneita, mutta ajelu pääkatua pitkin paljasti ison joukon topless/biljardibaareja. Ei yhtäkään diskoa yökerhosta puhumattakaan. Mistähän me olimme paikkakunnan huvittelumaineen ymmärtäneet, tämä ei tosiaan ollut meidän aluettamme vähääkään.
Lopulta kuitenkin päädyimme ihan mukavan tuntuiseen hotelliin/motelliin, jossa oli myös oma rantansa ja ajattelimme kyllä siellä vielä viihtyvämme.
Mutta paperinohuet seinät vaikeuttivat nukkumista, alitajunta raksutti päivän tapahtumia ja olo aamulla oli vähintäänkin ankea.
Olisittepa olleet kärpäsenä katossa ja nähneet Sinin helpottuneen ilmeen, kun Jari aamiaisen aikana ehdotti laukkujen pakkaamista ja siirtymistä Miamiin paremman fiiliksen etsimiseksi.
Matkan alussa Miamiin oli monta pitkää ja korkeaa siltaa, sillä merenranta ei ole Floridassa yhtä viivaa vaan molemmilla rannikoilla on hyvin pirstoutunut rantarakenne.
Niin vain ajettiin tuntikaupalla ensin etelän suuntaisesti rannikkoa pitkin ja sitten Evergladesin kohdalla viivasuoraa tietä itään Miamiin saakka. Matkalla pidettiin vain lyhyet kahvi- ja luonastauot. Niitä varten jenkeissä on hyvä tarjonta pääteiden varrella.
Ensimmäiseksi yöksi Miami Beachissä valittiin, valitettavasti, edullinen 19 dollarin kämppä, joka kyllä oli ihan rannassa, mutta todella ajastaan jäänyt ja kaiken lisäksi sisälsi todella epämiellyttävän, pitkäkarvaisen kokolattiamaton. Ilmankos rapakon takana kävellään sisällä kengät jalassa.
Kävimme kysymässä Collins Avenuen varrella huonetta vaaleanpunaisesta Holiday Inn-hotellista, mutta se oli varattu täyteen. Vihjaisivat sitten, että ihan vieressä on Beekman Towersin huoneistohotelli, josta vuokraavat myös lyhytaikaisille vieraille.
Mentiin sinne kysymään ja hinta oli todella kohtuullinen, vaikkakin reilusti edellisen yön 19 dollaria korkeampi mutta kunnolla Holiday Innin 100 dollaria alempi. Edellisestä yöstä viisastuneena mietittiin, että ehkä huoneisto ei oikein meille sovellu ja Sini sai mennä tarkistamaan yhden niistä. Aika nopeasti hän tuli takaisin hymy kasvoillaan, ja tännehän jäätiin.
Beekman oli kaiken muun jälkeen aivan loistava valinta ja myös ihan rannassa. Joka päivä käytiin meressä ja useana iltana haistelemassa yöelämää. Art Deco-alueella Ocean Drivella oli ehkä parhaat iltapaikat. Yhtenä iltana ajettiin vihjeen mukaan suosittuun yökerhoon, joka meistä ei ollut parhaasta päästä, mutta ihan kelvollinen.
Vierailtiin myös paikallisessa aamiaisbaarissa ja Jari huomasi siinä 'Kipper'-tuotetta useammalla eri tavalla. Kyllä Sinillä oli hauskaa, kun pöytään tuotiin silliä! Ei ihan sopinut olettamukseen amerikkalaisesta aamiaisesta.
Ja Lincolnilla oli mukava vain ajella ja katsoa Miamin maisemia. Jossain vaiheessa Sini huokasi: "Olenhan mie puhunut uuden auton hankkimisesta, mutta kyllä vanha Toyota saa kelvata, sillä nyt tiedän unelma-autoni. Eikä myö tätä ikinä saada!"
← Takaisin tämän matkan aloitusivulle